1990-luvun alun videoteokset olivat kommentteja yhteiskunnallisiin ja poliittisiin tilanteisiin. Niiden pohjavire nousi ihmisen julmuudesta, alistumisesta – kurin ja järjestyksen vuoropuhelusta. 1990-luvun loppupuolen teokset ammensivat energiansa ja visuaalisen kuvastonsa mytologissävytteisestä, outojen voimien maailmasta, kun taas 2000-luvun videot ovat käsitelleet ihmisen erillisyyttä, katoamista itseltä tai muilta – selittämättömyyttä.
Teokset on tehty yhteistyössä taiteilija Liisa Karvosen kanssa.